Jee jee! Tuntuu, että jaksaa taas, nimittäin mulla oli vapaa viikonloppu! Viimeksi tällästa vapautta mulla oli heinäkuussa jos elokuun lomia ei lasketa mukaan. Oikeestihan mulla pitäs olla joka kuukausi yks vapaa viikonloppu, mutta nyt on ollu vähän koulua ja muuta niin en oo saanu pidettyä. Viime viikonloput on ollu kanssa tosi kiireisiä kun hostäiti on huidellu milloin missäkin niin mulle se on vaan tienny töitä töitä töitä.
Mutta nyt siis vihdoin sain pitää vapaani. Perjantaina illalla suunnattiin Georgetowniin Roosan kanssa vähän jotain juhlia etsiessä, mutta meidän juhlat olikin sitten frojon äärellä kun ei oikein muutakaan löydetty.
Lauantaina mentiin vähän extemporeena Kennedy Centeriin Martan kanssa kattomaan Evita-musiikaalia. Tosi hyvä musiikki siinä ainakin oli vaikken juoneen oikein päässytkään mukaan. Sieltä jatkettiin vielä Georgetowniin subeille ja sieltä takasin kotiin. Viestittelin vielä Andrean kanssa ja se oli menossa kavereiden kanssa syömään, joten päätin liittyä seuraan. Kävikin ilmi, että Andrea oli menossa sen kaverin kanssa, joka oli kutsunu Vanessan ja Svean niin olikin ihan tuttua porukkaa kyseessä. Monen ravintolan kautta päädyttiin kiinalaiseen syömään. Tosin mä en syönyt kun olin täynnä vielä siitä subista. Mentiin vielä Andrean kanssa Luisan luokse kattomaan leffaa. Sieltä ajettiin väsyneenä kotiin yhden aikoihin.
Sunnuntaina lähdettiin Dilan ja Andrean kanssa Great Fallseille kävelemään. Oon käynyt tuolla aiemmin kerran, mutta siloin lähinnä keskityttiin syömään eväitä niin nyt oli kiva päästä näkemään tota aluettakin. Oli tosi nättiä!
Tällä vapaalla jaksaa taas ja eihän tässä oo kun enää 50 päivää jäljellä hui!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste amerikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste amerikka. Näytä kaikki tekstit
maanantai 20. lokakuuta 2014
perjantai 17. lokakuuta 2014
Philadelphia
Viime sunnuntaina lähdin jo kuuden aikaan polkemaan metrolle, koska lähdettiin Roosan ja Päivin kanssa päiväreissulle Philadelphiaan. Lähettiin 7.45am bussilla ja perille päästiin ennen yhtätoista. Käveltiin kattomaan Rocky-elokuvasta tuttuja portaita. Kukaanhan meistä ei ollu siis kyseyistä elokuvaa nähnyt, joten ei tiedetty siitä sen enempää. Mä olin vaan kuullut aiemmin, että sellanen nähtävyys siellä on nii nytpäs ollaan nekin sitten nähty. Matkalla löydettiin Suomen lippu ja ihasteltiin sitä. Voi Suomi.
Auringosta ja lämmöstä nauttimisen jälkeen suunnattiin JFK parkkiin LOVE-signia kuvaamaan. Meiän kuva jotenkin pahasti epäonnistu kun kaikkien naamat meni ihan mustaksi :( Sieltä jatkettiin matkaa sellaseen niinkun kauppahalliin ihastelemaan kaikkia leivoksia. Mutta ihan tyhjin käsin lähettiin silti pois. Sitten meille tulikin ongelma kun oltiin jo kaikki nähtävyydet nähty. Keksittiin, että lähetään kattomaan Independence hallia, jossa vietettiinkin varmaan ruhtinaalliset kaksi minuuttia. Meitä alkoin siellä myös nälättää, joten suunnattiin chinatowniin lounaalle.
Päätettiin myös mennä kattomaan paikallista kauppakeskusta ja siellä saatiinkin aikaa kulumaan ihan mukavasti. Löydettiin kaikille myös samanlaiset tiimilenkkarit. Haha. Sitten olikin jo jälkiruuan aika ja mentiin kauppahallista hakemaan vähän juustokakkuja ja löydettiin myös suomalaisia lakujakin! Sieltä alettiin hipsiä takasin bussille ja päästiin kuin päästiinkin kotiin puolen yön paikkeilla.
Oon koko täällä olon aikana halunnut käydä tuolla Phillyssa ja nyt sitten viimein pääsin. Ei mikään maailman mahtavin paikka ja päivä kyllä riittää, mutta kyllä se silti käymisen arvoinen paikka oli. Ainakin meillä oli hirven hauska päivä :-D
Auringosta ja lämmöstä nauttimisen jälkeen suunnattiin JFK parkkiin LOVE-signia kuvaamaan. Meiän kuva jotenkin pahasti epäonnistu kun kaikkien naamat meni ihan mustaksi :( Sieltä jatkettiin matkaa sellaseen niinkun kauppahalliin ihastelemaan kaikkia leivoksia. Mutta ihan tyhjin käsin lähettiin silti pois. Sitten meille tulikin ongelma kun oltiin jo kaikki nähtävyydet nähty. Keksittiin, että lähetään kattomaan Independence hallia, jossa vietettiinkin varmaan ruhtinaalliset kaksi minuuttia. Meitä alkoin siellä myös nälättää, joten suunnattiin chinatowniin lounaalle.
Päätettiin myös mennä kattomaan paikallista kauppakeskusta ja siellä saatiinkin aikaa kulumaan ihan mukavasti. Löydettiin kaikille myös samanlaiset tiimilenkkarit. Haha. Sitten olikin jo jälkiruuan aika ja mentiin kauppahallista hakemaan vähän juustokakkuja ja löydettiin myös suomalaisia lakujakin! Sieltä alettiin hipsiä takasin bussille ja päästiin kuin päästiinkin kotiin puolen yön paikkeilla.
Oon koko täällä olon aikana halunnut käydä tuolla Phillyssa ja nyt sitten viimein pääsin. Ei mikään maailman mahtavin paikka ja päivä kyllä riittää, mutta kyllä se silti käymisen arvoinen paikka oli. Ainakin meillä oli hirven hauska päivä :-D
Tunnisteet:
amerikka,
aupair,
Matka,
Philadelphia,
USA,
viikonloppu
maanantai 14. heinäkuuta 2014
I'm in the fast lane (for airplanes)
Taas meni viikonloppu niin nopeesti, etten ehtiny edes henkästä. Perjantaina mulla oli vaan illalla töitä pari tuntia, joten lähdin päivällä käymään altaalla. Oli ihanaa vaan maata auringossa ja nauttia 30 asteen helteestä. Illalla töiden jälkeen leivoin brownieseja ja mentiin Janinan ja Dilan kanssa piknikille. Syöiin ja puhuttiin ja naurettiin ja tanssittiin useamman tunnin ajan kunnes oli aika lähteä kotia kohti nukkumaan.
Lauantaina heräsin aikasin töihin. Ei oikeestaan ehditty tekemään yhtään mitään kunnes hostisä heittikin mut jo metrolle. Meillä oli siis aupair-tapaaminen Valkosessa talossa, jonne mun piti kiiruhtaa. Valkoinen talo oli mulle ehkä lievä pettymys. Odotin jotain paljon jännempää. Se osa mihin päästiin käymään oli niinkun joku museo. Huoneita oli vaikka minkä näköstä: oli punanen, vihreä ja sininen huone ja kiinalainen huone ja mitä kaikkea. Käveltiin se läpi ja otettiin muutamat kuvat ulkopuolella. Nytpähän ainakin pääsin sielläkin käymään :-D
Valkoselta talolta lähdettiin kiinalaiseen ravintolaan syömään Theresian, Janinan, Dilan, Mikaelan ja Ninan kanssa. Siellä ravintolassa se ruoka on ihan mielettömän hyvää! Parasta kiinalaista. Jatkettiin sieltä matkaa Theresian kanssa meille, haettiin mun kamat ja mentiin Dilalle. Hengailtiin siellä aikamme ja jatkettiin matkaaTheresialle. Käytiin vielä Safewayssa ostamassa ruokaa ja alettiin kattoa leffaa. Puolen yön aikoihin Dila lähti kotiin ja Stefan liitty meiän seuraan. Istuttiin terassilla ulkona yli neljä tuntia ja puhuttiin siis kaikesta maan ja taivaan väliltä.
Aamulla herättiin puolen päivän aikaan ja raahattiin ittemme Silver Springsiin kattomaan Saksa-Argentiina peliä. Vaikka en todellakaan oo mikään jalkapallon fani niin oli toi taas sellanen kokemus, joka oli kiva kokea. Pelin jälkeen mentiin vielä Theresian kanssa Nando's ravintolaan syömään ja lähdettiin kotiin. Oltiin ihan kauheen väsyneitä, joten lagailtiin varmaan tunti Theresialla ja sen jälkeen se ajo mut vielä kotiin.
Jälleen kerran mahtava viikonloppu takana! (Millon muka ei olis mahtava viikonloppu, haha)
kuvanlaatu tällä kertaa 10+
Lauantaina heräsin aikasin töihin. Ei oikeestaan ehditty tekemään yhtään mitään kunnes hostisä heittikin mut jo metrolle. Meillä oli siis aupair-tapaaminen Valkosessa talossa, jonne mun piti kiiruhtaa. Valkoinen talo oli mulle ehkä lievä pettymys. Odotin jotain paljon jännempää. Se osa mihin päästiin käymään oli niinkun joku museo. Huoneita oli vaikka minkä näköstä: oli punanen, vihreä ja sininen huone ja kiinalainen huone ja mitä kaikkea. Käveltiin se läpi ja otettiin muutamat kuvat ulkopuolella. Nytpähän ainakin pääsin sielläkin käymään :-D
Valkoselta talolta lähdettiin kiinalaiseen ravintolaan syömään Theresian, Janinan, Dilan, Mikaelan ja Ninan kanssa. Siellä ravintolassa se ruoka on ihan mielettömän hyvää! Parasta kiinalaista. Jatkettiin sieltä matkaa Theresian kanssa meille, haettiin mun kamat ja mentiin Dilalle. Hengailtiin siellä aikamme ja jatkettiin matkaaTheresialle. Käytiin vielä Safewayssa ostamassa ruokaa ja alettiin kattoa leffaa. Puolen yön aikoihin Dila lähti kotiin ja Stefan liitty meiän seuraan. Istuttiin terassilla ulkona yli neljä tuntia ja puhuttiin siis kaikesta maan ja taivaan väliltä.
Aamulla herättiin puolen päivän aikaan ja raahattiin ittemme Silver Springsiin kattomaan Saksa-Argentiina peliä. Vaikka en todellakaan oo mikään jalkapallon fani niin oli toi taas sellanen kokemus, joka oli kiva kokea. Pelin jälkeen mentiin vielä Theresian kanssa Nando's ravintolaan syömään ja lähdettiin kotiin. Oltiin ihan kauheen väsyneitä, joten lagailtiin varmaan tunti Theresialla ja sen jälkeen se ajo mut vielä kotiin.
Jälleen kerran mahtava viikonloppu takana! (Millon muka ei olis mahtava viikonloppu, haha)
kuvanlaatu tällä kertaa 10+
perjantai 11. heinäkuuta 2014
Somebody who talks a lot
Ja niin se seitsemän kuukautta vierähti täyteen eilen. Siis 7? Musta vieläkin tuntuu siltä kun olisin justiin tullut. Aika menee niin nopeesti, etten ehdi edes silmiä räpäyttää.
Mulla kolme ensimmäistä kuukautta meni tosi ilosissa merkeissä ja ei ollut päivää, jolloin en olisi halunnut jäädä tänne pidemmäksi aikaa. Perhe tuntui parhaalta, aupairin työ täydelliseltä, kaverit vielä ihanemmilta ja elämä mahtavalta. Vuoden jatkaminen muutamalla lisäkuukaudella uudessa ympäristössä tuntui parhaalta ajatukselta ikinä.
Neljän kuukauden jälkeen se sitten iski vasten kasvoja. Miksi, miksi, miksi kysymykset jylläsivät päässä. Amerikka alkoi ärsyttää, ihmiset kävivät ärsyttäviksi, hihowareyout tuli korvista ulos, Suomen koti alkoikin yhtäkkiä tuntua hyvältä pitkästä aikaa. Tää vaihe mulla kesti ehkä pari viikkoa. Sen jälkeen elämä alko pikkuhiljaa tasaantua ja tuntua taas normaalilta.
Näin seitsemän kuukauden kotoota poissaolleena, en enää edes muista millasta mun elämä oli. En osaa verrata onko mun elämä parempaa täällä vai kotona. Muistan kuinka kovaa halusin tänne, muistan kuinka mua ahdisti kuukausia kun mikään ei edennyt, muistan kuinka olin kateellinen kavereille, joiden unelmat toteutuivat toinen toisensa perään. Mutta ehkä oon tyytyväinen täällä. Tai ei ehkä, olen.
Aina tulee valitettua elämästä kaikille. Väsyttää, ei jaksaisi töitä, ei huvita tehä mitään, voikun voisin mennä kotiin, Amerikka sitä ja Amerikka tätä. Mutta se on musta vaan elämää. Tai ainakin mun elämää. Tuntuu paremmalta kun saa valittaa muiden mukana. Mulla on oikeesti hyvä olla täällä. Mulla on paljon suunnitelmia, mutta osaan ottaa rennosti myös tässä mun tän hetkisessä elämässä. Koko ajan ei tarvitse olla menossa ja tehdä ja nähdä uutta.
Amerikan kulttuurista en silti pidä. Tai sanotaanko ihmisistä. Tai ei, en tiedä mistä, mutta tiiän, että tää maa ei ole mua varten, ja ei ole koskaan ollutkaan. Mulla ei koskaan ole ollut mitään suurta intohimoa USAa kohtaan eikä ole nytkään. Haluun matkustaa täällä, kokea uutta ja nähdä kaikkea tosi amerikkalaista. Mutta sen tiedän, että en halua asua täällä, tää vuosi riittää hyvin.
Tästä päästäänkin siihen, että pian tulee aika jolloin pitää päättää jatkosta. Mä oon mun jatkon päättänyt ja se tapahtuu Suomessa. Aion siis tyytyväisenä vuoden jälkeen pakata kaikki kokemukset laukkuun ja matkata Suomen kamaralle. Tähän lopputulokseen oon päätynyt ja näin on hyvä. 152 päivää jäljellä. Kiitos ja kumarrus.
Mulla kolme ensimmäistä kuukautta meni tosi ilosissa merkeissä ja ei ollut päivää, jolloin en olisi halunnut jäädä tänne pidemmäksi aikaa. Perhe tuntui parhaalta, aupairin työ täydelliseltä, kaverit vielä ihanemmilta ja elämä mahtavalta. Vuoden jatkaminen muutamalla lisäkuukaudella uudessa ympäristössä tuntui parhaalta ajatukselta ikinä.
Neljän kuukauden jälkeen se sitten iski vasten kasvoja. Miksi, miksi, miksi kysymykset jylläsivät päässä. Amerikka alkoi ärsyttää, ihmiset kävivät ärsyttäviksi, hihowareyout tuli korvista ulos, Suomen koti alkoikin yhtäkkiä tuntua hyvältä pitkästä aikaa. Tää vaihe mulla kesti ehkä pari viikkoa. Sen jälkeen elämä alko pikkuhiljaa tasaantua ja tuntua taas normaalilta.
Näin seitsemän kuukauden kotoota poissaolleena, en enää edes muista millasta mun elämä oli. En osaa verrata onko mun elämä parempaa täällä vai kotona. Muistan kuinka kovaa halusin tänne, muistan kuinka mua ahdisti kuukausia kun mikään ei edennyt, muistan kuinka olin kateellinen kavereille, joiden unelmat toteutuivat toinen toisensa perään. Mutta ehkä oon tyytyväinen täällä. Tai ei ehkä, olen.
Aina tulee valitettua elämästä kaikille. Väsyttää, ei jaksaisi töitä, ei huvita tehä mitään, voikun voisin mennä kotiin, Amerikka sitä ja Amerikka tätä. Mutta se on musta vaan elämää. Tai ainakin mun elämää. Tuntuu paremmalta kun saa valittaa muiden mukana. Mulla on oikeesti hyvä olla täällä. Mulla on paljon suunnitelmia, mutta osaan ottaa rennosti myös tässä mun tän hetkisessä elämässä. Koko ajan ei tarvitse olla menossa ja tehdä ja nähdä uutta.
Amerikan kulttuurista en silti pidä. Tai sanotaanko ihmisistä. Tai ei, en tiedä mistä, mutta tiiän, että tää maa ei ole mua varten, ja ei ole koskaan ollutkaan. Mulla ei koskaan ole ollut mitään suurta intohimoa USAa kohtaan eikä ole nytkään. Haluun matkustaa täällä, kokea uutta ja nähdä kaikkea tosi amerikkalaista. Mutta sen tiedän, että en halua asua täällä, tää vuosi riittää hyvin.
Tästä päästäänkin siihen, että pian tulee aika jolloin pitää päättää jatkosta. Mä oon mun jatkon päättänyt ja se tapahtuu Suomessa. Aion siis tyytyväisenä vuoden jälkeen pakata kaikki kokemukset laukkuun ja matkata Suomen kamaralle. Tähän lopputulokseen oon päätynyt ja näin on hyvä. 152 päivää jäljellä. Kiitos ja kumarrus.
maanantai 28. huhtikuuta 2014
NYCNYCNYCNYCNYCNYC
Viime viikon lauantaiaamuna 1.30am lähdettiin siis Sofien ja Dilan kanssa bussilla kohti suurta ja mahtavaa New York Cityä. Torkahtelujen jälkeen saavuttiin hyvissä ajoin 5.20am NYCiin. Kierreltiin jonkin aikaa ja kuuden maissa päästiin Starbucksiin aamupalalle. Vietettiin siellä muutama tunti ja suunniteltiin mitä kaikkea halutaan matkan aikana nähdä. Toi oli siis kaikille meille ensimmäinen kerta nycissä jos training schoolia ei lasketa mukaan.
Kasin jälkeen lähdettiin suuntaamaan kohti Brooklyn Bridgeä. Nautittiin lämpimästä säästä ja otettiin miljoona kuvaa. Sieltä suunnattiin kahvilan kautta WTC memorialle ja kattomaan uutta tornia. Eksyttiin matkan varrella myös vaatekauppaan, joka osottautukin rahapussin painajaiseksi. Oltiin siellä varmaan lähemmäs toista tuntia ja shoppailtiin kunnolla.
Sitten olikin jo lounaan aika. Käytiin hakemassa salaattipaikasta ihanat, tuoreet salaatit ja mentiin Central parkiin syömään. Istuskelujen jälkeen pitikin jo lähteä hostellille vaihtamaan vaatteita ja viemään laukkuja. Luultiin, että oltiin varattu hostelli Brooklynistä, mutta paikka osottaukin Queensiksi, La Guardia lentokentän lähelle. No mutkien kautta meillä menikin sinne aina jotain kaks tuntia. Muuten kyllä oli siisti, hyvä ja halpa.
Lähdettin kohti Chinatownia illalla moikkaamaan mun kaveria Annaa Suomesta tai Lontoosta, miten sen nyt ottaa haha. Syötiin italialaisessa ravintolassa Little Italyssa ja pyörähdettiin vielä Times squarella ja Forever 21:ssa. Oli mukavaa nähdä pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia :)
Ah, NYC oli mahtava, ihana, mieletön!! Onneksi kuukauden päästä takasin jiihaaa!! :-)
perjantai 18. huhtikuuta 2014
Live your life so you can be happy!
Siis mä oon kyllä loistava bloggaaja. Joka päivä mietin kuinka olis taas asiaa mistä kirjottaa, mutta laiskuus se vaan aina iskee. (ja nyt se kostautuu kilometripostauksen merkeissä...) Noh nyt sain itseäni niskasta kiinni taas vaihteeksi!
Viimeksi kirjottelin siis siitä kuinka olin menossa Miley Cyruksen keikalle. Ja ei muuta voikaan sanoa kun että WOW. Lähettiin täältä meiän alueelta ennen kuutta ja suunnattiin Sofien ja Dilan kanssa Vapianoon syömään. Mukaan kiiruhti vielä ranskalainen uusi tuttavuus Laurie Ann. Päästiin kun päästiinkin Verizon centeriin omille istumapaikoille väen paljouden keskeltä. Aluksi meitä kyllä vähän kauhustutti, että mihin ollaan jouduttu ja grandma -olokin oli ainakin mulla, kun 10v pikkulikat hyppi innoissaan erittäin vähäpukeisesti... Keikka oli kuitenkin mahtava ja tää oli justiin sellanen juttu mitä mä USA:ssa oloaikanani haluasin kokea.
Perjantaina päivällä lähdin vaihteeksi Pentagon City mallille Helmiä tapaamaan. Syötiin Chipotlessa ja jutskattiin aikamme. Pian olikin jo aika suunnata taas töiden pariin.
Lauantaina aamusta olin muutaman tunnin töissä ja C:n heitettyä baseball peliin pääsiin itse viettämään viikonloppua. Lähin downtowniin tapaamaan seitsemää SUOMALAISTA (!!) aupairia. Neljä New Jersey:stä oli tullut viikonloppumatkalle DChen ja päätettiin sitten pistää oikein kunnon miitingit pystyyn. NJ tyttöjen lisäksi meitä oli vielä tutut Satu ja Helmi ja uusi tulokas Roosa.
Käytiin syömässä Cosissa lounasta ja turisteiltiin nähtävyyksillä. Justiin sopivasti oli tollon kirsikankukat kauneimmillaan ja päästiin niitäkin ihastelemaan. Forever 21:n ja frojon jälkeen lähdettiin Roosan kanssa Laurie Annin luokse viettämään iltaa. Tytöt oli käyny aikasemmin kaupassa ostamassa ruokaa niin päästiin nauttimaan hyviä tacoja! Melko aikasin kuitenkin lähdettiin lompsimaan kotia kohti.
Sunnuntaina ajoin Theresian luokse pitkästä aikaa. Ruotsalaisen Michaelan ja itävaltalaisen Martinan saapumisen jälkeen otettiin bussi Georgetowniin. Käytiin Starbucksissa, H&M:llä ja mentiin nauttimaan +28 asteen helteestä Potomac riverin varrelle. Sieltä suunnattiin vielä Theresian kanssa kiinalaiseen syömään ja siis jos joku ruotsalainen (tai sitä puhuva) olis ollu paikalla, olis ne varmaan hätääntyny ja ajatellu että ollaan sekasin. Sitä luokkaa nimittäin meiän jutut oli sinä iltana :-D
Huh tästä postauksesta tulee pitkä, mutta muutama päivä vielä edessä, koittakaa jaksaa!!
Maanantaiaamuna mulla oli noin kaks tuntia töitä ja sen jälkeen perhe lähti Connecticutiin isovanhemmille passoverin viettoon. Mä jäin koiravahdiksi kotiin. Kävin päivällä Dilan ja sen hostlapsen kanssa leikkimässä puistossa ja mäkkärissä syömässä. Sitten Helmi saapukin jo tänne meiän alueelle. Hain sen metrolta ja ajettiin kauppaan ostamaan makaronilaatikon ja mutakakun aineksia. Kokkailtiin aikamme ja syötiin ihan mielettömän hyvää ruokaa!!! Puhuttiin siinä sitten varmaan seuraavat kuus tuntia ja mentiin nukkumaan.
Keskiviikkoaamuna heräsin kasilta kun perhe tuli rinkuttamaan ovikelloa. Siihen loppui mun "loma", mutta ai että oli mukava viettää omaa aikaa. Tossa oli tollaset kuus ihan mahtavaa päivää :) Oon kyllä niin onnellinen mun elämästä ja kavereista täällä! Huominen pitää vielä jaksaa ja sitten tää tyttö lähtee kohti NEW YORK CITYÄ! En kestä ku oon niin innoissani :-D.
Viimeksi kirjottelin siis siitä kuinka olin menossa Miley Cyruksen keikalle. Ja ei muuta voikaan sanoa kun että WOW. Lähettiin täältä meiän alueelta ennen kuutta ja suunnattiin Sofien ja Dilan kanssa Vapianoon syömään. Mukaan kiiruhti vielä ranskalainen uusi tuttavuus Laurie Ann. Päästiin kun päästiinkin Verizon centeriin omille istumapaikoille väen paljouden keskeltä. Aluksi meitä kyllä vähän kauhustutti, että mihin ollaan jouduttu ja grandma -olokin oli ainakin mulla, kun 10v pikkulikat hyppi innoissaan erittäin vähäpukeisesti... Keikka oli kuitenkin mahtava ja tää oli justiin sellanen juttu mitä mä USA:ssa oloaikanani haluasin kokea.
Lauantaina aamusta olin muutaman tunnin töissä ja C:n heitettyä baseball peliin pääsiin itse viettämään viikonloppua. Lähin downtowniin tapaamaan seitsemää SUOMALAISTA (!!) aupairia. Neljä New Jersey:stä oli tullut viikonloppumatkalle DChen ja päätettiin sitten pistää oikein kunnon miitingit pystyyn. NJ tyttöjen lisäksi meitä oli vielä tutut Satu ja Helmi ja uusi tulokas Roosa.
Maanantaiaamuna mulla oli noin kaks tuntia töitä ja sen jälkeen perhe lähti Connecticutiin isovanhemmille passoverin viettoon. Mä jäin koiravahdiksi kotiin. Kävin päivällä Dilan ja sen hostlapsen kanssa leikkimässä puistossa ja mäkkärissä syömässä. Sitten Helmi saapukin jo tänne meiän alueelle. Hain sen metrolta ja ajettiin kauppaan ostamaan makaronilaatikon ja mutakakun aineksia. Kokkailtiin aikamme ja syötiin ihan mielettömän hyvää ruokaa!!! Puhuttiin siinä sitten varmaan seuraavat kuus tuntia ja mentiin nukkumaan.
Kun herättiin, valmistauduttiin ja lähettiin Alexandrian Old Towniin. Käytiin Cosissa (taaaas...) syömässä ja kierreltiin vähän kauppoja. Mä lähin jossain kohtaa tulemaan takasin kotiin nimittäin olin luvannu Sofielle ja Roosalle pitää dinnerkutsuja. Me käytiin Safewayssa ostamassa wokkiainekset ja tultiin taas meille kokkaamaan. Syötiin hyvin ja juteltiin pitkään. Heitin ne sitten vielä kotiin illalla.
![]() |
| Kiitos mummi!! :) |
Hyvää pääsiäistä :)
Tunnisteet:
amerikka,
aupair,
Kaverit,
loma,
New York,
USA,
vapaa-aika,
viikonloppu
maanantai 17. maaliskuuta 2014
After a great weekend
Moikka moi taas pitkästä aikaa! Mulla on takana kiva ja pitkä viikonloppu. Torstaina tein töitä jotain kaks tuntia vaan ja lähettiin sitten illalla Janinan kanssa yllätysyllätys juustokakuille.
Perjantai-illan sain myös vapaaksi, joten lähdin Theresian ja kahden muun aupairin kanssa illalliselle Chads nimiseen ravintolaan. Se oli tosi mukava ja viihtysä paikka. Päätettiiin kuitenkin lähteä (taas...) Cheesecake factoryyn jälkkärille. Puhuttiin siellä aikamme ja sitten suunnattiin takasin koteihin.
Lauantaina heräsin ajoissa ja lähdin metrolle tapaamaan muita meiän ryhmän auppareita, nimittäin meillä oli tän kuun tapaaminen. Mentiin Verizon Centeriin kattomaan Harlem Globetrottersien koripalloesitystä. Ne siis pelasi siellä korista, mutta pelleili ja teki temppuja samalla. Oli kyllä ihan hauskaa ja ne oli tosi taitavia! Sieltä lähdettiin sitten Dilan, Janinan ja uuden ruotsalaisen Sofien kanssa Subwayn kautta Georgetowniin. Georgetown on ihan mielettömän nättiä seutua ja muistuttaakin tosi paljon Etelä-Eurooppaa. Käveltiin ja nautittiin yli 20 asteen lämmöstä, käytiin syömässä mukavassa raflassa ja lopuksi mentiin vielä kattomaan Veronica Mars -elokuvaa. En oo ikinä kattonut kyseistä sarjaa, mutta tän leffan jälkeen voisin kyllä kattoakin, nimittäin vaikutti tosi mielenkiintoselta!
Eilen, sunnuntaina, mentiin aikasin aamusta Vanessan ja Janinan kanssa IHOP:iin brunssille. Muuten ruoka oli siellä ihan hyvää, mutta ruuan mukana tulleet pannukakut oli kyllä lievä pettymys. Sieltä jatkettiin vielä kattomaan St. Patrick's dayn kulkuetta. Ei nyt ollut ihan mikään maailman mahtavin kulkue taas varsinkaan kun kesken iloisia irlantilaistansseja kulkueessa oli jotain sotilaita pyssyjensä kanssa. Tulin kotiin tosi aikasin jo varmaan kolmen maissa ja sen jälkeen en tehnyt oikeestaan mitään erikoista. Menin nukkumaan aikasin ja heräsin tänään 7 lumipäivään, jolloin sain vielä nukkua lisää. Siis ihan oikeesti millon tää lumi loppuu. Täällä on nyt muutamana viikkona ollu enemmänkin sääntö kun poikkeus, että kerran viikossa tulee lunta ja kerran viikossa hellepäivä. Mun puolesta tää vois kääntyä jatkuviin hellepäiviin lumen sijasta.
Ps. Viime päivinä oon taas saanu lisää suunnitelmia kokoon! Jee jee, en jaksais vaan millään odottaa niiden toteutumistaa ;)
Perjantai-illan sain myös vapaaksi, joten lähdin Theresian ja kahden muun aupairin kanssa illalliselle Chads nimiseen ravintolaan. Se oli tosi mukava ja viihtysä paikka. Päätettiiin kuitenkin lähteä (taas...) Cheesecake factoryyn jälkkärille. Puhuttiin siellä aikamme ja sitten suunnattiin takasin koteihin.
| meitä vähän lapsetti Theresian kanssa |
Eilen, sunnuntaina, mentiin aikasin aamusta Vanessan ja Janinan kanssa IHOP:iin brunssille. Muuten ruoka oli siellä ihan hyvää, mutta ruuan mukana tulleet pannukakut oli kyllä lievä pettymys. Sieltä jatkettiin vielä kattomaan St. Patrick's dayn kulkuetta. Ei nyt ollut ihan mikään maailman mahtavin kulkue taas varsinkaan kun kesken iloisia irlantilaistansseja kulkueessa oli jotain sotilaita pyssyjensä kanssa. Tulin kotiin tosi aikasin jo varmaan kolmen maissa ja sen jälkeen en tehnyt oikeestaan mitään erikoista. Menin nukkumaan aikasin ja heräsin tänään 7 lumipäivään, jolloin sain vielä nukkua lisää. Siis ihan oikeesti millon tää lumi loppuu. Täällä on nyt muutamana viikkona ollu enemmänkin sääntö kun poikkeus, että kerran viikossa tulee lunta ja kerran viikossa hellepäivä. Mun puolesta tää vois kääntyä jatkuviin hellepäiviin lumen sijasta.
| koska st. patrick's day.... |
Ps. Viime päivinä oon taas saanu lisää suunnitelmia kokoon! Jee jee, en jaksais vaan millään odottaa niiden toteutumistaa ;)
Tunnisteet:
amerikka,
aupair,
Kaverit,
Ruoka,
st.patrick's day
tiistai 4. maaliskuuta 2014
Snowday again
Työntäyteinen ja normaali viikko takanapäin. Maanantaina jouduin tosin olemaan töissä 9 tuntia opettajien ja vanhempien tapaamispäivän vuoksi.
Torstai-iltana lähdettiin Dilan ja Janinan kanssa meiän pikku leffateatteriin kattomaan American Hustle. Mulla meni kyllä suurinosa tosta elokuvasta ihan ohi kun väsytti niin paljon. Muutenkaan ei ihan napannut toi leffa.
Perjantaina hain Janinan ja Vanessan ja lähdettiin salille. Kukin teki siellä vähän mitä parhaakseen näki ja treenin jälkeen lähdettiin juhlistamaan erästä asiaa minnekäs muuallekaan kun Cheesecake factoryyn! Söin tosi hyvää carbonaraa ja jälkkäriks otettiin vielä yks suklaajuustokakku kaikille.
Lauantai kului taas töiden merkeissä. Aamulla leivottiin valmiskeksejä, heitin C:n treeneihin ja siitä itse menin treenaamaan. Iltapäivällä lupauduin vapaaehtoisesti auttamaan talon järkkäämisessä C:n synttärijuhlia varten. Tosiaan sillä oli 9v synttärit yli kuukaus sitten, mutta nyt pystyttiin vasta järkkäämään kaverikemut. Lapset teki pizzaa, etsi aarteita, söi hyvin ja katto Thor-elokuvan. Olin tosi yllättyny kuinka kahdeksan 9-vuotiasta poikaa pysty olla noinkin rauhallisesti ja asiallisesti! Hyvä vaan.
Sunnuntaina lähdettiin Theresian kanssa Holokausti-museoon. Toi museo oli ihan mieletön, vaikka karu aihe onkin. Oli tosi mielenkiintosta saada lukea kaikkia juttuja aiheeseen liittyen ja saatiin myös kuulla ihan oikeiden ihmisten tarinoita. Meillä meni tuolla museossa varmaan yli 3 tuntia, mutta ei siltikään pystytty kattomaan kaikkea kunnolla. Tuolta suunnattiin sitten Five Guys nimiseen hampparipaikkaan. Sieltä sai ihan mielettömän hyviä hamppareita, vaikka pikaruokapaikka onkin. Illalla katottiin vielä vanhemman pojan kanssa Oscareita. Noi oli mun ekat oscarit ja tykkäsin kyllä, vaikka noi sanokin että nää ei ollu niin hyvät oscarit kun joskus on ollut.
Tänään meillä vietellään mitäkäs muutakaan kun lumipäivää. Alkaa pikkuhiljaa ottaa päähän tää tän maan tapa suhtautua lumeen. Eilen illalla noin kaheksan aikaan ilmotettiin, että KAIKKI suljetaan. Koulut, hallitus (joka siis tarkottaa myös työpaikkojen sulkemista) ja varmaan kaikki kaupatkin suljettiin jo siis ennen kun lumesta oli tietoakaan. Yöllä sato jonkin verran lunta, mutta ei toi nyt oo niin paha, että koko kaupunki pitää sulkea. Ja siis Suomessa tosta määrästä sanottaisiin, että ai on tullut vähän lunta, no kiva ettei oo enää niin harmaata. Toisin se on täällä maapallon toisella puolella.
Tollasta täällä oli viime lumipäivänä. Tosta ku ottaa puolet pois niin saadaan tän päivän lumisaldo. Ei paha, eihän?
maanantai 24. helmikuuta 2014
Mieletön viikonloppu! x2
Heippa! On tainu kulua taas hetki aikaa viime postauksesta. Mulla on taas ollu kaikkia kiireitä tai muuten vaan väsymystä viime viikonlopusta niin en oo jaksanu kirjotella. Mutta nyt aattelin päivitellä sitten senkin edestä, joten varautukaa pitkään postaukseen heh.
Viime viikon perjantaina illalla mulla piti olla töitä illalla ystävänpäivän takia, mutta vanhemmat muuttikin suunnitelmia ja sain illan vapaaksi. Suuntasin sitten töiden jälkeen Janinan kanssa hakemaan cheesecaket ja siitä jatkettiin uuden tuttavuuden Sophien luokse. Siellä meitä odotteli myös Dila ja muutaman tunnin hengailun ja muutaman huvittavan mutkan jälkeen päädyttiin katselemaan vähän DC:n yöelämää. Olihan se tosiaan kokemus! Mäkkärin kautta lähin sitten vielä Janinalle yöksi.
Lauantai kului lepposissa tunnelmissa ja jouduin muutaman tunnin olemaan töissäkin.
Sunnuntaina puolestaan mentiin Janinan ja kahden muun aupairin kanssa kattomaan Disney on icea. Se oli ihan tosi upea esitys! Oon viimeks käynyt kattomassa tota joskus 5-vuotiaana Suomessa, joten en kyllä muistanut yhtään minkälainen esitys on luvassa.
Perjantaina mulla alko ansaittu tän kuun vapaa viikonloppu. Aamulla skypettelin tooosi pitkästä aikaa Outin kanssa sen jälkeen hain C:n koulusta ja jo puoli yheltä olin off. Kattelin netflixistä sarjoja, kävin salilla, tein tosi hyvää smoothieta ja rentoilin sen päivän. Illalla lähettiin Dilan, Sophien ja Theresian kanssa Cheesecake factoryyn (taas) syömään. Meillä oli ihan tosi hauskaa, joten jatkettiin vielä Theresialle kattomaan Hangover-leffaa. Joskus 1 aikaan pääsin takasin kotiin ja aloin metsästämään ohjeita mun tabletille, nimittäin ennen lähtöä huomasin ettei se enää aukea.
Lauantaiaamuna tsättäilin teknisen tuen kanssa ja sieltä mulle kerrottiin että mun pitää lähettää koko laite korjaukseen. Oon niin koukussa tohon mahtavaan kapistukseen niin en tiiä miten tuun selviimään :( Joka tapauksessa mun oli ryhdistäydyttävä Suomi-USA peliä varten! Ja ei vitsiiii 5-0!!!! olin niiin innoissani täällä ja pelin jälkeen lähetinkin hostäidille onnitteluviestin neljännestä sijasta :-D Pelin jälkeen oli taas aika lähteä, nimittäin lähdin tapaamaan tanskalaista aupairia Ninaa downtowniin. Käytiin syömässä Cosissa ja kateltiin valkoset talot ja muut. Asteitahan täällä oli tosiaan noin 18 ja aurinko paisto täydeltä taivaalta! Illalla lähettiin vielä Janinan ja meiän koirien kanssa melkeen kahden tunnin lenkille. Ja sitten vielä Subwayn ja CVS:än kautta kotiin.
Tänään aamulla mun oli tarkotus herätä kympiltä alkavaan Zumbaan, mutta arvatkaa vaan heräsinkö. No en herännyt, mutta päätin sitten myöhemmin lähteä kuitenkin salille. Iltapäivällä meillä oli meidän aluevalvojaryhmän tapaaminen ja ajattelin mennä kun tää oli mun eka kerta. Hain Theresian ja mentiin tapaamiseen. Oli mukava puhuamuiden aupairenden kanssa mun ruotsalaisten kamujen Theresian ja Janinan kanssa ja tapasin myös kolmannen ruotsalaisen meidän ryhmästä :-) Todettiin, että pohjoismaalaiset on parhaita kun me taidettiin olla ainoita, joilla ei oo ongelmia perheiden kanssa! Meetingistä mentiin vielä Cosiin syömään kun Theresia halus tarjota mulle ruokaa kun kerta kuskasin sen sinne tapaamiseen.
Siis niin mukavat pari viikonloppua takana, että! Ja nää säät parantaa fiilistä entisestään :-)
Viime viikon perjantaina illalla mulla piti olla töitä illalla ystävänpäivän takia, mutta vanhemmat muuttikin suunnitelmia ja sain illan vapaaksi. Suuntasin sitten töiden jälkeen Janinan kanssa hakemaan cheesecaket ja siitä jatkettiin uuden tuttavuuden Sophien luokse. Siellä meitä odotteli myös Dila ja muutaman tunnin hengailun ja muutaman huvittavan mutkan jälkeen päädyttiin katselemaan vähän DC:n yöelämää. Olihan se tosiaan kokemus! Mäkkärin kautta lähin sitten vielä Janinalle yöksi.
Lauantai kului lepposissa tunnelmissa ja jouduin muutaman tunnin olemaan töissäkin.
Sunnuntaina puolestaan mentiin Janinan ja kahden muun aupairin kanssa kattomaan Disney on icea. Se oli ihan tosi upea esitys! Oon viimeks käynyt kattomassa tota joskus 5-vuotiaana Suomessa, joten en kyllä muistanut yhtään minkälainen esitys on luvassa.
Viikko kului taas melko normaaleissa merkeissä. Tosin torstaina käytiin enkunryhmän kanssa lounaalla, ja oli tosi mukava tutustua paremmin siihenkin ryhmään :-)
Perjantaina mulla alko ansaittu tän kuun vapaa viikonloppu. Aamulla skypettelin tooosi pitkästä aikaa Outin kanssa sen jälkeen hain C:n koulusta ja jo puoli yheltä olin off. Kattelin netflixistä sarjoja, kävin salilla, tein tosi hyvää smoothieta ja rentoilin sen päivän. Illalla lähettiin Dilan, Sophien ja Theresian kanssa Cheesecake factoryyn (taas) syömään. Meillä oli ihan tosi hauskaa, joten jatkettiin vielä Theresialle kattomaan Hangover-leffaa. Joskus 1 aikaan pääsin takasin kotiin ja aloin metsästämään ohjeita mun tabletille, nimittäin ennen lähtöä huomasin ettei se enää aukea.
Lauantaiaamuna tsättäilin teknisen tuen kanssa ja sieltä mulle kerrottiin että mun pitää lähettää koko laite korjaukseen. Oon niin koukussa tohon mahtavaan kapistukseen niin en tiiä miten tuun selviimään :( Joka tapauksessa mun oli ryhdistäydyttävä Suomi-USA peliä varten! Ja ei vitsiiii 5-0!!!! olin niiin innoissani täällä ja pelin jälkeen lähetinkin hostäidille onnitteluviestin neljännestä sijasta :-D Pelin jälkeen oli taas aika lähteä, nimittäin lähdin tapaamaan tanskalaista aupairia Ninaa downtowniin. Käytiin syömässä Cosissa ja kateltiin valkoset talot ja muut. Asteitahan täällä oli tosiaan noin 18 ja aurinko paisto täydeltä taivaalta! Illalla lähettiin vielä Janinan ja meiän koirien kanssa melkeen kahden tunnin lenkille. Ja sitten vielä Subwayn ja CVS:än kautta kotiin.
Tänään aamulla mun oli tarkotus herätä kympiltä alkavaan Zumbaan, mutta arvatkaa vaan heräsinkö. No en herännyt, mutta päätin sitten myöhemmin lähteä kuitenkin salille. Iltapäivällä meillä oli meidän aluevalvojaryhmän tapaaminen ja ajattelin mennä kun tää oli mun eka kerta. Hain Theresian ja mentiin tapaamiseen. Oli mukava puhua
Siis niin mukavat pari viikonloppua takana, että! Ja nää säät parantaa fiilistä entisestään :-)
| Mun pikkuvauva <3 |
Tunnisteet:
amerikka,
aupair,
Kaverit,
parasta,
viikonloppu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)














