Tosiaan, aika tarkalleen 7 kuukautta sitten palasin takasin Suomen kamaralle. Aika on kulunut ihan mielettömän nopeasti. Käsittämätöntä, että siitä on jo yli puoltoista vuotta kun olin niin innoissani lähdössä hakemaan elämääni jotain uutta. Suunnittelin matkaa ja halusin lähteä niin kauan ja nyt kaikki on vain menneisyyttä elämässäni. Vieläkään ei kuitenkaan ole tullut kaipuuta takaisin. Ei sitten minkäänlaista. Tai no matkustamista. Sitä voisin tehdä koko ajan ja aina on uusi kohde mielessä, minkä haluisin valloittaa. Niin ja kavereita tietty. Mutta senkin asian kanssa on oppinut elää, että kaverit asuvat ympäri maailmaa. Oon kuitenkin ollut mielettömän onnekas kun oon saanut tän reilun puolen vuoden aikana tavata jo useita aupparikavereita!
Vaikka kaipuuta takaisin ei olekaan, en osaa luopua aupair-elämästä kokonaan. Seurailen vieläkin useita aiheeseen liittyviä blogeja, muistelen USA:n erikoisuuksia, eikä päivääkään kulu, etten miettisi jotain tuohon vuoteen liittyvää. Mutta näin tämä varmasti menee loppuelämänkin ajan. Olihan toi vuosi kuitenkin niin merkittävä, ettei sitä ihan noin vain unohdeta.
Suomeen sopeuduin tosi lyhyellä ajalla, pääsin tekemään töitä ja viettämään aikaa ystävien kanssa. Huhtikuussa motivaation ollessa taas huipussaan kahden vuoden jälkeen, opiskelin ahkerasti pääsykokeisiin, jotka tuossa kuukausi sitten tuottivatkin tulosta!
Tämä kesä on ollut mahtava, vaikka säät eivät olekaan suosineet. Olen saanut tehdä juuri niitä kaikkia asioita, joita olen halunnutkin erittäin joustavan työni takia. Kesäkuussa vietettiin mukavat pari päivää Roosan luona (ja soveltuvuuskokeissa..), sitä seuraava viikonloppu menikin laivalla perheen kanssa. Juhannus oli mukavan rento hyvien kavereiden ja hyvän ruuan kera. Sitten olikin jo aika pakata taas laukut ja lähteä Saksaan mahtavalle reissulle moikkaamaan Stefania ja Theresiaa! Toi matka oli todella ihana ja lähtisin Saksaan koska vaan uudestaan matkustamaan. Saksasta tulon jälkeen oli Ruisrockin vuoro. Siitäkin jäi unohtumattomia muistoja! Festarit eivät kuitekaan siihen jäänet, sillä lähdettii äidin kanssa vielä Pori Jazzeille kattomaan Emily Sandeeta, Paloma Faithia ja Jessie J:ta.
Ja ettei matkustaminen jää liian vähäiseksi käytiin viikko sitten Tallinnassa päiväreissulla ja huomenna lennän muutamaksi päiväksi Italiaan. Sieltä kotiuduttua lähdetään muuttamaan tavaroita kohti seuraavaa päämäärää, jossa olisi seuraavat 5 vuotta tarkoitus viettää, huh.
Blogin suhteen en osaa vielä sanoa mitään. Katsotaan sitä sitten tulevaisuudessa ;-)
Kuvat Saksan reissulta kesäkuulta
