I'm in the fast lane (for airplanes)

Taas meni viikonloppu niin nopeesti, etten ehtiny edes henkästä. Perjantaina mulla oli vaan illalla töitä pari tuntia, joten lähdin päivällä käymään altaalla. Oli ihanaa vaan maata auringossa ja nauttia 30 asteen helteestä. Illalla töiden jälkeen leivoin brownieseja ja mentiin Janinan ja Dilan kanssa piknikille. Syöiin ja puhuttiin ja naurettiin ja tanssittiin useamman tunnin ajan kunnes oli aika lähteä kotia kohti nukkumaan.

Lauantaina heräsin aikasin töihin. Ei oikeestaan ehditty tekemään yhtään mitään kunnes hostisä heittikin mut jo metrolle. Meillä oli siis aupair-tapaaminen Valkosessa talossa, jonne mun piti kiiruhtaa. Valkoinen talo oli mulle ehkä lievä pettymys. Odotin jotain paljon jännempää. Se osa mihin päästiin käymään oli niinkun joku museo. Huoneita oli vaikka minkä näköstä: oli punanen, vihreä ja sininen huone ja kiinalainen huone ja mitä kaikkea. Käveltiin se läpi ja otettiin muutamat kuvat ulkopuolella. Nytpähän ainakin pääsin sielläkin käymään :-D

Valkoselta talolta lähdettiin kiinalaiseen ravintolaan syömään Theresian, Janinan, Dilan, Mikaelan ja Ninan kanssa. Siellä ravintolassa se ruoka on ihan mielettömän hyvää! Parasta kiinalaista. Jatkettiin sieltä matkaa Theresian kanssa meille, haettiin mun kamat ja mentiin Dilalle. Hengailtiin siellä aikamme ja jatkettiin matkaaTheresialle. Käytiin vielä Safewayssa ostamassa ruokaa ja alettiin kattoa leffaa. Puolen yön aikoihin Dila lähti kotiin ja Stefan liitty meiän seuraan. Istuttiin terassilla ulkona yli neljä tuntia ja puhuttiin siis kaikesta maan ja taivaan väliltä.

Aamulla herättiin puolen päivän aikaan ja raahattiin ittemme Silver Springsiin kattomaan Saksa-Argentiina peliä. Vaikka en todellakaan oo mikään jalkapallon fani niin oli toi taas sellanen kokemus, joka oli kiva kokea. Pelin jälkeen mentiin vielä Theresian kanssa Nando's ravintolaan syömään ja lähdettiin kotiin. Oltiin ihan kauheen väsyneitä, joten lagailtiin varmaan tunti Theresialla ja sen jälkeen se ajo mut vielä kotiin.

Jälleen kerran mahtava viikonloppu takana! (Millon muka ei olis mahtava viikonloppu, haha)

 kuvanlaatu tällä kertaa 10+

Somebody who talks a lot

Ja niin se seitsemän kuukautta vierähti täyteen eilen. Siis 7? Musta vieläkin tuntuu siltä kun olisin justiin tullut. Aika menee niin nopeesti, etten ehdi edes silmiä räpäyttää.

Mulla kolme ensimmäistä kuukautta meni tosi ilosissa merkeissä ja ei ollut päivää, jolloin en olisi halunnut jäädä tänne pidemmäksi aikaa. Perhe tuntui parhaalta, aupairin työ täydelliseltä, kaverit vielä ihanemmilta ja elämä mahtavalta. Vuoden jatkaminen muutamalla lisäkuukaudella uudessa ympäristössä tuntui parhaalta ajatukselta ikinä.

Neljän kuukauden jälkeen se sitten iski vasten kasvoja. Miksi, miksi, miksi kysymykset jylläsivät päässä. Amerikka alkoi ärsyttää, ihmiset kävivät ärsyttäviksi, hihowareyout tuli korvista ulos, Suomen koti alkoikin yhtäkkiä tuntua hyvältä pitkästä aikaa. Tää vaihe mulla kesti ehkä pari viikkoa. Sen jälkeen elämä alko pikkuhiljaa tasaantua ja tuntua taas normaalilta.

Näin seitsemän kuukauden kotoota poissaolleena, en enää edes muista millasta mun elämä oli. En osaa verrata onko mun elämä parempaa täällä vai kotona. Muistan kuinka kovaa halusin tänne, muistan kuinka mua ahdisti kuukausia kun mikään ei edennyt, muistan kuinka olin kateellinen kavereille, joiden unelmat toteutuivat toinen toisensa perään. Mutta ehkä oon tyytyväinen täällä. Tai ei ehkä, olen.

Aina tulee valitettua elämästä kaikille. Väsyttää, ei jaksaisi töitä, ei huvita tehä mitään, voikun voisin mennä kotiin, Amerikka sitä ja Amerikka tätä. Mutta se on musta vaan elämää. Tai ainakin mun elämää. Tuntuu paremmalta kun saa valittaa muiden mukana. Mulla on oikeesti hyvä olla täällä. Mulla on paljon suunnitelmia, mutta osaan ottaa rennosti myös tässä mun tän hetkisessä elämässä. Koko ajan ei tarvitse olla menossa ja tehdä ja nähdä uutta.

Amerikan kulttuurista en silti pidä. Tai sanotaanko ihmisistä. Tai ei, en tiedä mistä, mutta tiiän, että tää maa ei ole mua varten, ja ei ole koskaan ollutkaan. Mulla ei koskaan ole ollut mitään suurta intohimoa USAa kohtaan eikä ole nytkään. Haluun matkustaa täällä, kokea uutta ja nähdä kaikkea tosi amerikkalaista. Mutta sen tiedän, että en halua asua täällä, tää vuosi riittää hyvin.

Tästä päästäänkin siihen, että pian tulee aika jolloin pitää päättää jatkosta. Mä oon mun jatkon päättänyt ja se tapahtuu Suomessa. Aion siis tyytyväisenä vuoden jälkeen pakata kaikki kokemukset laukkuun ja matkata Suomen kamaralle. Tähän lopputulokseen oon päätynyt ja näin on hyvä. 152 päivää jäljellä. Kiitos ja kumarrus.

Romaani lomasta

Perhe lähti keskiviikkona matkalle ja mä jäin talonvahdiksi kotiin. Tää oli mun ensimmäinen loma nyt sitten täällä USA:ssa ollessani, joten teki kyllä terää! Keskiviikko kulukin kotona hengaillessa ja skypeillessä ja salillakin lähdin käymään. Roosa tuli hakemaan mua kuuden aikaan ja ystävällisesti heitti mut keskustaan kun olin menossa kattomaan Lion King musikaalia. Treffailin siellä Theresian ja Mikaelan kanssa ja mentiin shuttlella Kennedy Centeriin. Istuin eri paikassa kun noi tytöt, kun varattiin liput eriaikaan, mutta eihän se menoa haitannut. Toi musikaali oli siis niin hyvä, etten oo aikasemmin mitään noin hyvää nähnyt. Ensimmäisen laulun alkaessa mulle tuli kylmät väreet, jotka jatkukin sitten koko reilun kahen tunnin ajan. Siis jos joskus mietitte menevänne niin menkää ihmeessä!

Torstaina nukuin myöhään ja hengailin taas. Lähdin viemään koiran hoitoon päivällä ja siitä ajoinkin sitten lounaalle Theresialle. Syötiin ja katottiin H2O -sarjaa, jota katoin Summerista kun olin ehkä kymmenen :-D muistoja, muistoja. Tulin kotiin ja samalla Dila ja Janina tulikin meille. Dilalla oli synttärit joten lähdettiiin keskustaan juhlistamaan niitä. Siinä kulukin mukavasti koko ilta ja pääsin kolmen maissa taas nukkumaan.

Perjantaina jatku taas skypeilyt, jonka jälkeen Sofie tuli käymään. Pakkailin ja lähdettiin Roosalle syömään. Roosan tanskalainen kaveri Mark oli siellä kylässä. Myöhemmin otettiin bussi keskustaan ja mentiin National Mallille ihmettelemään 4th of Julyn menoja. Theresia, Dila, Janina ja Roosan ja Markin aupairkoulukaveri liitty seuraan ja lähdettiin Vapianoon syömään tällä kertaa ei-niin-hyvää ruokaa. Mentiin takasin Mallille ja istuttiin siellä koko ilta ja myöhemmin vielä katottiin ilotulitukset. Muiden lähtiessä juhlimaan, Theresia, Stefan, Julian ja minä jäätiin kunnollisina aupairena pelaamaan jalkapalloa joidenkin random lasten kanssa. Lapset oli tosi hyviä nuoresta iästään huolimatta ja meillä oli tosi hauskaa! Muutaman mutkan kautta päästiin Theresialle nukkumaan.

Lauantaina herättiin puolilta päivin, paistettiin lievästi epäonnistuneita lettuja ja sitten olikin jo mun aika juosta taas metrolle seuraavaan kohteeseen. Mentiin siis Roosan ja Markin kanssa Virginiaan juhlimaan Satun ja Jetan synttäreitä. Poikettiin ensin Black Finn -ravintolassa syömässä ja jatkettiin siitä Satulle kakulle. Muutaman tunnin hengailun päästä lähdettiin Jetan kaverille ja sieltä DC:n yöhön. Päästiin vasta varhain sunnuntaiaamuna Satun kanssa nukkumaan meille.

Heräiltiin joskus 1 aikaan ja lähdettiinkin oikeestaan heti Roosalle taas syömään lounasta. Heitettiin Mark metrolle ja mentiin vielä frojolle. Nautittiin auringosta ja sitten olkin jo aika lähteä koteihin. Ilta menikin mulla oikeestaan nukkuessa.

Erittäin vauhdikas loma takana, mutta sitäkin mahtavampi. Tälläsiä lisää niin kyllä jaksaa :-) Seuraavaa lomaa odotellessa vajaan kuukauden päästä, jihuu!

Thank you Sofie for 4th of July pictures! 

Annapolis

Käytiin viime sunnuntaina päiväreissulla Annapoliksessa Janinan ja Roosan kanssa. Ajettiin sinne varmaan kaks tuntia tunnin sijaan kun gps päätti näyttää vähän omia reittejään. Yhden aikaan kuitenkin päästiin perille ja saatiin autokin parkkiin. Mentiin sellasen trolleyn kyydillä rantaan. Kirreltiin ja kuvailtiin ja katsottiin nähtävyyksiä. Toi kaupunki oli musta ihan mielettömän kaunis varsinkin näin kesällä.

Käytiin syömässä meksikolaisessa ravintolassa ja myöhemmin ostettiin vielä jätskit Annapoliksen parhaasta jätskipaikasta. Ulkona asteet oli varmaan taas 30 paremmalla puolella, joten päätettiin lähteä keskustasta pois ja pysähtyä Westfield mallille kattelemaan kauppoja. Sain vihdoin ostettua uudet bikinit, joten toi reissu kannatti!

Oltiin takasin DC.ssä seiskan jälkeen. Oli kivaa nähdä taas uus kaupunki. Mulla onkin nyt hullut listat kaikista paikoista missä haluan vielä tän reilun viiden kuukauden aikana käydä. Toivottavasti pääsen mahdollisimman moneen :-)